Kostutuksen energia

Ilmankostuttimien käyttö on välttämätöntä monissa eri sovelluksissa. Niitä tarvitaan esimerkiksi arvokkaiden taideteosten suojelemiseen gallerioissa, datakeskusten jäähdyttämiseen, virusten määrän minimoimiseen toimistoissa sekä leipomon tuotteiden kuoren täydellisen paistumisen varmistamiseen. Ilmankostutusta tarvitaan monissa tilanteissa, mutta asiakkaiden suurimpana huolenaiheena on usein energiankulutus.

Kuinka paljon energiaa kostuttamiseen tarvitaan ja mitkä ovat vaihtoehdot niille rakennuksille, jotka hyötyisivät kosteuden säätelystä, mutta joiden on myös minimoitava energiankulutus?

Ilmankostutin muuttaa nestemäisen veden kaasuksi nostaakseen ilman suhteellisen kosteuden halutulle tasolle. Tätä varten ilmankostutin joko kiehuuttaa vettä höyryn tuottamiseksi tai haihduttaa kylmää vettä ilmaan muuttamalla sen aerosoliksi tai haihduttamalla sen suoraan märältä pinnalta. Kussakin näistä tilanteista tarvittava energiamäärä on täsmälleen sama, kuten termodynamiikan lait määräävät.

Joten vastataksemme kysymykseen, miten kostutuksessa käytettävää energiaa voidaan minimoida, meidän on todella tarkasteltava, mistä energia tulee, mahdollisia tehokkuuden parannuksia ja sitä, voidaanko kokonaiskosteuskuormitusta vähentää.

Energian lähde on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen aihe, sillä monet kiinteistönhoitajat pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja luopumaan kaasun käytöstä. Kaasukäyttöisten höyrykostuttimien korvaaminen sähkökäyttöisillä höyrykostuttimilla on tällä hetkellä erittäin suosittua, vaikka kokonaiskäyttökustannukset voivat olla korkeammat. Koska sähköä voidaan tuottaa kestävällä tavalla, itse sähköä tuottavat höyrykostuttimet nähdään usein ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona kuin kaasukäyttöiset laitteet. Sama voi päteä myös kylmävesikostuttimiin, jos ne käyttävät kaasukäyttöistä esilämmitystä.

Kylmävesikostuttimet ovat energiankäytön kannalta todella tehokkaita, kun esilämmitys saadaan toisen prosessin talteenotetusta hukkalämmöstä. Jos hukkalämpöä on saatavilla, lämmönvaihtimen käyttö ilman esilämmittämiseen ennen kostutinta johtaa kostutusjärjestelmään, jonka energiankulutus on minimaalinen. Haihdutuskostutin voi tuottaa jopa 1 200 kg/h kosteutta kuluttaen itse alle 1 kW sähköä. Jos esilämmitys voidaan hoitaa talteenotetulla lämmöllä, kylmävesikostuttimet tarjoavat poikkeuksellisen vähän energiaa kuluttavan kostutuksen.

Kosteuden talteenottoyksiköt ovat toinen tapa, jolla voidaan mahdollisesti lyhentää kostuttimen käyntiaikaa ja siten vähentää sen energiankulutusta. Ne toimivat samalla tavalla kuin lämmöntalteenottoyksiköt, mutta siirtävät lämpöenergian sijaan kosteutta. Poistoilman kosteus otetaan talteen kuivauspyörässä ja käytetään tulevan ilmavirran kostuttamiseen. Koska nämä järjestelmät eivät lisää kosteutta sisäilmaan ennakoivasti, ne eivät pysty täyttämään rakennuksen koko kostutustarvetta, mutta voivat onnistuneesti vähentää kostuttimelta vaadittavaa kosteutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kostutus vaatii tietenkin energiaa, aivan kuten lämmitys tai jäähdytyskin, mutta on olemassa monia keinoja, joilla energiankulutusta voidaan minimoida. Condair tarjoaa ilmaisia paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kaikille kiinteistönhoitajille, jotka haluavat ylläpitää tiettyä kosteustasoa välttäen samalla korkeiden energialaskujen aiheuttamat päänvaivat.