Miten kaasutoiminen höyrykostutin toimii?

Kaasukäyttöinen höyrykostutin on isoterminen höyrykostutin, joka lämmittää kostutusvettä kaasupolttimella sähkön sijaan.

Erityisesti teollisuuslaitoksissa, joissa kaasuverkko on jo käytössä, kaasukäyttöisen kostuttimen käyttö on yleensä kustannustehokkaampaa kuin sähköllä toimiminen. (Riippuen kulloisistakin kaasu- tai sähkön hinnoista)

Miten kaasukäyttöinen höyrykostutin toimii

Kaasukäyttöisen höyrykostutuksen palamisjärjestelmä perustuu moduloivaan esisekoitettuun kaasupuhallinpolttimeen ja kaasunpaineensäätöventtiiliin. Kun kosteutta tarvitaan, polttimen puhallin käynnistyy ja luo alipaineen ilmanottoaukkoon. Puhallin käy hetken aikaa järjestelmän puhdistamiseksi. Sen jälkeen sytytin aktivoituu 15 sekunniksi. Tänä aikana elektroninen sytytysjärjestelmä suorittaa turvajärjestelmien diagnostiikkatarkistuksen, johon kuuluu ilmanottoaukon alipainetta valvovan painekytkimen testaus. Jos turvajärjestelmät toimivat oikein, kaasunpaineensäätöventtiili avautuu ja sytytin sytyttää kaasu-ilma-seoksen.

Kaasunpaineensäätöventtiili varmistaa ilman ja maakaasun tai propaanin vakion suhteen riippumatta puhaltimen nopeudesta tai ulkoisista ympäristöolosuhteista. Ilma ja kaasu sekoittuvat perusteellisesti puhaltimessa ja kulkevat polttimen aukkojen läpi, missä palaminen tapahtuu.

Kuumat palokaasut virtaavat lämmönvaihtimen sisällä olevan ohjauslevyn yli savukaasujen ulostuloon.

Vesisäiliön nestetasoa valvotaan jatkuvasti nestetasoanturilla. Kun laite käynnistetään ensimmäisen kerran, ohjausjärjestelmä tarkistaa nestetasoanturin toiminnan. Tämän testin aikana säiliö täytetään ensin tasoon ”A”, tyhjennetään sitten tasoon ”C” ja täytetään sen jälkeen uudelleen tasoon ”A”. Heti kun taso ”B” saavutetaan uudelleentäyttöprosessin aikana ja nestetasoanturin testi on onnistunut, ilmankostutin on käyttövalmis. Heti kun kosteusvaatimus havaitaan, lämmitysprosessi alkaa ja höyryn tuotanto käynnistyy.

Höyrytuotannon ollessa 40 kg/h pakokaasulämpö on 4,5 kW; 65 %:n lämmöntalteenottolla: 2,9 kW (1,5), 70 %:n lämmöntalteenottolla: 3,2 kW (1,6), 75 %:n lämmöntalteenottolla: 3,4 kW (1,7).

Tuotannon ollessa 80 kg/h pakokaasulämpö on 9,0 kW; 65 %:n lämmöntalteenottolla: 5,8 kW (3,1), 70 %:n lämmöntalteenottolla: 6,4 kW (3,3), 75 %:n lämmöntalteenottolla: 6,8 kW (3,5).

Kun virtaus on 120 kg/h, poistoilman lämpö on 13,5 kW; 65 %:n lämmöntalteenottolla: 8,7 kW (4,6), 70 %:n lämmöntalteenottolla: 9,6 kW (4,9), 75 %:n lämmöntalteenottolla: 10,2 kW (5,2).

Kun virtaus on 160 kg/h, poistolämpö on 18,0 kW; 65 %:n lämmöntalteenottolla: 11,6 kW (6,1), 70 %:n lämmöntalteenottolla: 12,8 kW (6,6), 75 %:n lämmöntalteenottolla: 13,6 kW (7,0).

Kun virtaus on 200 kg/h, poistolämpö on 22,5 kW; 65 %:n lämmöntalteenottolla: 14,5 kW (7,6), 70 %:n lämmöntalteenottolla: 16,0 kW (8,2), 75 %:n lämmöntalteenottolla: 17,0 kW (8,7).

Kun virtaus on 240 kg/h, poistoilman lämpö on 27,0 kW; 65 %:n lämmöntalteenottolla: 17,4 kW (9,2), 70 %:n lämmöntalteenottolla: 19,2 kW (9,9), 75 %:n lämmöntalteenottolla: 20,4 kW (10,5).