Terveys ja ilman kostutus

Terveys työpaikalla on yksi tuottavuuden ja motivaation tärkeimmistä tekijöistä. Ilmankosteudella on tässä merkittävä rooli: liian kuiva ilma – jonka suhteellinen kosteus on alle 40 prosenttia – ei vain koeta epämiellyttäväksi, vaan se ilmenee myös fyysisinä vaivoina ja sairauksina.

Hengitystieinfektiot, limakalvojen kuivuminen, heikentynyt immuunijärjestelmä, äänihäiriöt ja silmävaivat ovat myös liian kuivan ilman seurauksia. Aivan liian usein suoraa yhteyttä sisäilmastoon ei tunnisteta.

Sisäilman ja kosteuden säännöllinen arviointi voi olla yrityksille tärkeä osa ennaltaehkäisyä ja suorituskyvyn parantamista, erityisesti jos työntekijät kokevat kuivan ilman usein epämiellyttäväksi tai heillä on jo oireita. Työpaikan riskinarvioinnin avulla voidaan toteuttaa toimenpiteitä sisäilman parantamiseksi, mikä johtaa työntekijöiden työolojen huomattavaan parantumiseen.

Tutustu tästä siihen, mitä toimenpiteitä järjestelmällisen riskinarvioinnin toteuttamiseksi tarvitaan käytännössä.

Rakennukset on alun perin rakennettu suojaamaan meitä vihamieliseltä ympäristöltä. Pyrkimys vähentää energiankulutusta ja kustannuksia on kuitenkin usein johtanut päinvastaiseen tulokseen: huipputekniset eristemateriaalit, optimoitu lattiapinta-ala ja korkeat käyttöasteet johtavat kustannusten laskuun.

Tämän vaikutuksiin terveydellemme on kuitenkin kiinnitetty vain vähän huomiota. Ilmanvaihdosta optimaaliseen kosteuteen, suodattimiin, valaistukseen ja oikeaan materiaalivalintaan – tässä luvussa esitellään tehokkaita toimenpiteitä rakennusten terveellisyyden parantamiseksi. Siinä tuodaan esiin myös työpaikan riskinarvioinnin mahdollisuudet. Kun kuiva ilma aiheuttaa valituksia ja oireita, järjestelmällinen viestintä organisaation sisällä voi johtaa ratkaisuihin sisäilman parantamiseksi.

Hengitystiesairaudet ovat työntekijöiden sairauspoissaolojen yleisimpiä syitä, ja niillä on siksi merkittävä taloudellinen vaikutus työnantajiin. Tässä esitetty havainnollistava kustannus-hyötyanalyysi osoittaa, että investointi lisäkosteutusjärjestelmään voi maksaa itsensä takaisin kahden tai kolmen vuoden kuluessa.

Lisäksi sisäilmaan investoiminen kannattaa myös tuottavuuden kannalta: tutkimukset osoittavat, että optimaalinen sisäilma voi parantaa työntekijöiden suorituskykyä, nopeutta ja tarkkuutta. Ilman valituksia kuivasta ilmasta työntekijät ovat tyytyväisempiä ja työskentelevät motivoituneemmin ja tehokkaammin.

Miten lisäilmankostutus voidaan toteuttaa uusissa tai olemassa olevissa rakennuksissa, ja millaisia kokemuksia rakennusten käyttäjillä on siitä? Löydät vastaukset näihin kysymyksiin tästä luvusta. Täältä saat tietoa erilaisista lähestymistavoista suorasumutuskostutukseen sekä tavoitteista, joita voidaan saavuttaa ennaltaehkäisyn, terveyden ja henkilöstön tyytyväisyyden osalta.

Parhaiden käytäntöjen esimerkit tarjoavat näkemyksiä eri näkökulmista: lue täältä, miten yritysjohdon, kiinteistöjohtamisen, työterveys- ja työturvallisuusviranomaisten, yrityslääkäreiden ja työntekijöiden näkökulmasta ilman kostutukseen suhtaudutaan. Parhaat käytäntömme esittelevät erilaisia vaihtoehtoja monenlaisissa käyttökohteissa – avokonttoreista ja laboratorioista teollisuusympäristöihin.

Suhteellisen kosteuden suorat ja epäsuorat vaikutukset sisäilman terveellisyyteen on tunnustettu tieteellisesti, ja ne on osoitettu lukuisissa viime vuosikymmeninä tehdyissä tutkimuksissa. Tästä luvusta löydät valikoiman tuoreimpia ja merkityksellisimpiä tieteellisiä artikkeleita.

Keskeisten tulosten yhteenveto tarjoaa selkeän yleiskatsauksen muille kuin lääketieteen ammattilaisille ja antaa vankan perustan vähimmäissuhteellisen kosteuden hyötyjen perustelemiselle rakennuksen käyttäjien suojelemiseksi sekä tämän periaatteen soveltamiselle uusien rakennusten suunnittelussa tai saneerausprojekteissa.

Miksi ilman lisäkosteutus työpaikalla on tärkeää?

Työterveys on yksi tärkeimmistä motivaatiota ja suorituskykyä edistävistä tekijöistä. Sisäilmasto vaikuttaa tähän merkittävästi, erityisesti ilmankosteus: liian kuiva ilma ei ole vain epämiellyttävää, vaan se ilmenee myös fyysisinä oireina, kuten hengitystiesairauksina (esim. flunssa), silmäongelmina, ihoärsytyksinä ja limakalvojen kuivumisena. Monille yrityksille tästä aiheutuu negatiivisia seurauksia, kuten kustannuksia työntekijöiden poissaoloista ja tuottavuuden laskusta.

Sisäilman kosteuden merkitys ihmisten terveydelle on nykyään laajalti tunnustettu ja hyväksytty asiantuntijapiireissä. Siitä huolimatta tiedotusta ja valistusta tarvitaan usein suuren yleisön keskuudessa ja erityisesti yritysten työterveys- ja työturvallisuusaloilla.

Yhteistyössä sitoutuneiden kumppaneiden ja verkostojen kanssa keräämme ja käsittelemme siksi asiaankuuluvaa tietoa ja uusimpia tutkimustuloksia, jotta voimme lisätä tietoisuutta yritysjohdossa, henkilöstöjohtajien, työterveys- ja työturvallisuusvastaavien, kiinteistöpäälliköiden ja työntekijöiden keskuudessa.

Täältä löydät valikoiman verkostomme jäseniä, jotka edustavat niin näkyviä aloitteita kuin yhdistyksiä, tutkijoita ja instituutioita.